Nyt ei ole pikku peekillä kaikki kunnossa. Vahvasti epäilen valeraskautta tai muuta sen tyyppistä. Toisaalta Natta syö ihan normisti, ei tee pesää, lenkeillä on ihan normi. Eikä mitenkään vaikuta kipeeltä tai onnu, eli olisko jumissa. Olen kyllä yrittäny hieroa sitä aina iltasin. Eilisissä tokotreeneissä Natta oli vaan varjo itsestään ja itseasiassa nyt kun tarkemmin miettisin sitä, niin Natta oli vaisumpi jo lauantaina.

Eiliset treenit meni pääasiassa pälyilyyn. Natta otti hirveesti häiriötä ympäristöstä, mitä ei normisti tee. Yritin leikkiä, niin ei leikkiny ollenkaan, ruoka ei maistunu juurikaan. Yritin haukuttaa.... Joo, haukku se, mutta ei niin kuin normisti.

No, ne treenit meni sitten tämän takia ihan surkeesti. Hyppy, joka on ennen ollu super hyvä... Ei ollenkaan.. Tokihan sitä ei olla tehty kahteen kuukauteen. Täyskäännökset ei toiminu ollenkaan. Ne ei ollu yhtään niin täpäköitä kuin normisti. Joo, eli ei tehty sitten mitään kummempia. Ainu mikä toimi oli p-makuu.

Me nyt sitten pidetään loppu viikko taukoa ja katotaan josko pikku belgin mieli paranisi. Ainakin viikonloppuna Natta pääsee Caran ja Topin kanssa riekkumaan Turussa.

Lauantaina oli vuorossa belgitokoilut Hennan&Seran ja Lindan&Nitan kanssa. Samalla päästiin pitkästä aikaa Hakunilaan treenailemaan.

Nattan kanssa tehtiin aluksi seuraamista. Itse seuraaminen oli tosi kivan olosta, mutta täyskäännökset tökki. Huomaa taas, että ollaan tehty vaan oikeelle/vasemmalle käännöksiä ja paljon suoraa, koska täyskäännökset ei toimi ollenkaan. Nyt pitää laittaa tämä taas kasaan.
Liikkeestä istuminen oli hyvä ja nopee.
Seuraavaksi tehtiin ruutua samalla tavalla kuin viimeksi. Ihan hyvin toimi. Ei ehkä ihan niin paljon tykitystä kuin viimeksi, mutta eipä Natta kulmiakaan kytänny. Kerran meinasi mennä purkkimoodi päälle (tai lähinnä Hennan kyttäminen), mutta hyvin unohti kun patukalla palkkasin.

Tokassa setissä tehtiin vaan tunnaria samalla tavalla kuin viimeksi. Aluksi kaksi omaa piilotettuna yksin ja sen jälkeen kolme kahden häiriökapulan kanssa. Ekalla Natta oli hieman "ulkona". Seisos nimittäin kapulan päällä. Hyvin kuitenkin nousi eka + toka. Kolmas oli perfect. Neljännellä meinasi ottaa väärän (ei kuitenkaan niin pahasti kuin viimeksi), mutta nyppäsyn jällkeen haisteli ja toi oman. Ja vika oli tosi hyvä. Tää nyt näyttää toimivan. Nattan tekemisen ilme on ihan erinäkönen kuin aikasemmin. Päätin nyt tehdä niin, että helmikuun ajan tehdään näitä vielä remmissä ja sen jälkeen remmi irti ja samanlaista treeniä.

Tokoilujen jälkeen otettiin Nattalle ilmasutreenit. Tällä kertaa tehtiin 8 sarja. Kaikki ilmasut oli ihan super hyviä. Yksikään rulla ei tippunu, vaan kaikki tuli suoraan käteen.

Kiitos Henna ja Linda seurasta ja avusta!

Sunnuntai aamuna mentiin sitten ihan oikeesti hakuilemaan Mestarintielle. Nattalle otettiin tällä kertaa kolme maalimiestä, koska lunta oli taas enemmän kuin laki sallii. Kaksi ekaa oli suoraan etukulmissa. Sinne tuli hyvät suorat pistot ja vauhdikkaat rullan tuonnit suoraan käteen. Ekalla näyttö oli hyvä, mutta tokalle ei jostain syystä lähteny. Hyvin mahdollista on se, että laitoin sen näytölle vähän hätäsesti. Mutta joo... Kolmas maalimies oli vähän lähempänä (noin 30 metrissä). Pisto oli hyvä. Natta otti rullaan, tiputti rullan maalimiehellä, otti itsenäisesti uudestaan, tiputti, meni maalimiehelle hakemaan makupaloja, otti uuden rullaan ja toi tosi nätisti suoraan sivulle. Okei, se ei ollu saanu aamulla ruokaa, mutta tollasta ei oo tehny koskaan.

Tuntuu, että viime aikoina treeneissä on tullu hakattua päätä seinään enemmän kun laki sallii. Mikään mitä Nattan kanssa on treenattu ei ole toiminu. Keskiviikon treenien main thing oli palata vanhaan ja toimivaan vaihtoehtoon ja tehdä treeneistä toimivia ja hauskoja.

Treenit alotettiin ruudulla. Viime aikoinahan treenit on menny enemmän haukkumiseksi ja epävarmuudeksi kuin siihen tekemiseksi. Tämän takia tein alussa kaksi kertaa ruudun, niin että siellä oli pallo. Saatiin Natta menemään suoraan ja vauhdilla sinne ruutuun, eikä hitaas lönkötellen ja haukkuen kuten se on ollu. Nyt oli ruutuun menot hyviä ja vauhdikkaita. Seuraavaksi tehtiin kaksi kertaa alustalle, niin että Kirsi naksutteli kun oli oikeella paikalla. Eli mä en missään vaiheessa stopannu Nattaa vaan palkka tuli vaan oikeesta. Näissäkin vauhti oli ihan super hyvä ja oikee paikkakin löytys tosi hyvin. Vikalle tehtiin muuten sama, mutta alusta piilotettiin lumen alta. Eli periaatteessa Natta ei nähny sitä. Siitäkin huolimatta ruutu oli ihan super hyvä. Näin nyt jatketaan. Pitää käydä itekseen sitä noin tekemässä. Näköjään vanha malli toimii, joten minkä takia pitäis ruveta hifistelemään, jos se ei toimi.

Seuraavaksi tehtiin seuraamista. Ite seuraaminen oli hyvää ja siinä oli sitä energiaa. Paikallaan siirtymiset ei ollu niin hyviä kuin ne vois olla. Huomaa taas, että olen yksikseni treenannu kun rupee tulemaan herkästi vinoja. No, nyt tää pitää ottaa taas tehoseurantaan.

Lopuksi vielä liikkeestä istuminen kisamaisesti (ilman nostoa). Seuraaminen oli kuulemma tosi hyvän olosta ja samoin istuminen oli ollu hyvä ja nopee.

Tokassa setissä tehtiin sitten vaan tunnari. Näissäkin tehtiin nyt vaan mielentilatreenejä. Alussa oli kaksi piilotettua ilman häiriökapuloita ja lopussa 4 piilotettua häiriökapuloiden kanssa. Piilotuksen ajaksi Natta maahan noin ja siitä remmissä hakemaan. Remmissä siksi, että pysyn "estämään" väärien noston, jos sitä yrittää. Toi maahan-vapautus saa Nattan "keräämään" itteään ihan eri tavalla ja jotenkin se oli paljon rennompi. Kaksi ekaa kapulaa nousi hyvin ja koko etsimisen ajan Nattalla heilus häntä. Aina yhden haistelun+löytämisen jälkeen palkkasin patukalla. Kolmaskin meni tosi kivasti. Neljännellä meinasi ottaa väärän, mutta remmin näppäsystä ei sitä tehny. Siirryttiin seuraavaan, jossa saatiin tosi hyvä haistelu ja nosto. Sitten palattiin siihen edelliseen. Alussa Natta oli hieman "vanhassa vireessä", mutta kykeni kuitenkin nostamaan sen piilotetun. Vikakin meni sitten ihan loistavasti. Kaipa tätä tunnaria treenataan jatkossa näin, siis niin kauan kun saadaan yhdistettyä oikee mielentila niihin kapukoihin. Ja miten tästä edetään... I have no idea... yet...

Näihin oli hyvä lopettaa treenit. Kiitos Kirsi taas!

Miten se on niin, että aina kun mun pitää lähteä johonkin pidemmälle reissuun, niin keli on ihan hirvee. Perjantaina töiden jälkeen lähdettiin ajelemaan Nattan kanssa pitkästä aikaa kohti Jyväskylää. Menomatkalla muuten oli ihan ok keli, mutta Tikkurilassa oli kolari, joten siinä meni aikaa. Perille kuitenkin päästiin ihan ihmisten aikoihin. Ekana iltana Natta kävi hieman kierroksilla (mistä lie johtunut). Toisaalta ulkona saatiin loistavat seuruu treenit, koska into Sinin luo oli kova, mutta silti piti kyetä ja keskittyä.

Lauantaina aamulla käytiin Nattan kanssa kahden tunnin lenkki. Se oli ihan mielettömän kivaa. Mä en tiiä mistä se johtuu, mutta Jyväskylällä on ihan samanlainen vaikutus muhun kuin Pariisilla. Siellä on ihan mielettömän ihanaa kävellä ympäriinsä ja nauttia siitä ilmapiiristä ja rauhallisuudesta. Toisaalta ei se varmaan noin ihanalta tuntuis jos siellä asuin. Nyt se on hyvä keino irrottautua kiireisestä arjesta.

Lauantai iltana käytiin kuitenkin pikkasen treenailemassa. Piti kerrankin käyttää "vieras" hyväkseen ja käytiin ottamassa ilmasutreenit. Ennen sitä tehtiin pienet tottikset. Seuraaminen oli ihan super hyvää ja samoin liikkeestä istuminen oli hyvä ja nopee. Enempää en jaksanu noita tahkota, koska pääasia oli ne ilmasut.

Nattalle tehtiin viiden sarja, niin että Sini oli näkyvillä noin 15 metrin päästä. Kaksi ekaa oli ihan loistavat. Natta meni vauhdilla, otti hyvin, toi vauhdilla suoraan sivulle ja loistava luovutus. Kolmannella kyllä lähti, mutta ei jostain syystä menny loppuun asti. Uudella lähetyksellä tuli taas hyvä kokonaisuus. Neljäskin oli taas hyvä. Vikalla Natta sitten tiputti rullan noin metriä ennen mua. Mitään ihmeellistä siinä ei tapahtunu (että voisin sanoa, miksi tiputti). Eli heti perään uusi lähetys ja nyt tuli hyvin. Näköjään noi "vanhat" rullat toimii paremmin kuin uudet. Noita Natta ei tiputa yhtään niin paljon kuin vanhoja.

Sunnuntainakin käytiin reilun tunnin lenkki jäällä tuiskussa ja tuulessa. Kiitos Sinille tosi paljon, että saatiin tulla käymään! Oli kiva nähdä pitkästä aikaa ja juoruta kaikki kuulumiset.

(NBL 15-1/31)

Pakkanen onneksi lauhtui sen verran, että päästiin treenaamaan Kirsin kanssa. Tämän päivän ohjelmassa oli ne epävarmat liikkeet eli ruutu, kaukot ja tunnari.

Alotettiin ruudusta. Kyllä huomaa, että ei olla tehty ulkona tätä pitkään aikaan. Natta kävi tsekkaamassa kaikki kulmat, sen jälkeen kyllä meni oikeelle paikalle. Tokalla meni ihan hyvin, mutta jäi etureunaan tökkimään. Muutenkin ruututreenit meni enemmän haukkumiseksi, kuin itse tekemiseksi. Lopuksi vielä muutamat maahanmenot ruudussa. Ekalla meni istumaan ja tokalla vasta maahan, mutta seuraavilla kerroilla Natta meni hyvin maahan. Mistä lie johtunut. Nyt tehdään parin viikon ruutu kuuri. Eli tehdään toi nyt varmaksi ulkona ja voispa sitä vihdoin ja viimein käydä ostamassa se nauhatkin.

Seuraavaksi kaukoja. Seiso-istu vaihdot meni hyvin. Muutamassa vaihdossa liikkus pikkusen eteenpäin, mutta kuten jossain aikasemmin sanoin, niin liikkuminen oli tosi pientä. Ja mikä oli positiivista, purkkimoodi näyttää kaikonneen. Ei edes yrittänytkään Kirsin luo.

Tokassa setissä tehtiin sitten tunnaria. Nyt vaan piiloteltiin omia ja vieressä oli aina muutama häiriökapula. Alussa Natta oli hieman lukossa, eikä tehny töitä. Loppuun päin mentäessä koirakin rentoutui ja toi omat tosi nätisti. Matkalla vaihdoin käskyäkin, joten onko sillä merkitystä. Tässä mietin tota palkkausta. Itellä ei ole ollu selkeetä mielikuvaa miten palkata Nattaa. Nyt kun haetaan sitä oikeeta mielentilaa, niin olisko lelupalkka parempi vai miten. Tällä hetkellä palkkaaminen on jotain sinne päin, eikä mitenkään järjestelmällistä. Hmm... mietitään..

Loppuun tehtiin vielä jotain kivaa eli eteenmeno. Kävin etukäteen viemässä pallon lumikasaan, niin että Natta ei sitä nähny. Hyvin se sinne tykitti.

Täytyy kyllä sanoa, että videokamera on oivallinen treeniapu. Siitä näkee mitä ite tuolla töpeksii.

Mun pikku beeki, varsinainen lady, kuten iskä sanoo täyttää jo kokonaiset neljä vuotta.
Miten tää aika menee näin nopeesti, justhan me vasta Hilman kanssa oltiin pikku paholaista hakemassa.
(edit. otsikkoon oli näemmä eksyny näppäilyvirhe... Nyt on korjattu oikee päivä)

Nää pakkaset ei ole ollenkaan kiva juttu. Ja sen kyllä huomaa treenimäärästä. Lenkkejä ollaan yritetty tehdä ja sitten siinä lenkin lomassa kaikkea pientä ja kivaa.

Eteenmeno tehtiin tänään pitkästä aikaa ja se näyttää toimivan tauonkin jälkeen. Samoin normaalin hömppäilyn ohessa viimeksi tökkinyt luoksetulon maahanmeno oli super hyvä. Nyt mä tiiän, mitä tein viimeksi väärin ja miten jatkaa.

Kotona ollaan sitten treenailtu kaukoja ja ruutua. Seisomiset toimii tosi hyvin. Seisomasta istumiset onnistuu 80 %. Ja ne 20 %, jollon Natta tulee eteenpäin, niin etenemä on tosi pieni verrattuna entiseen. Mutta koska mä haluan, että se on just eikä melkein, niin treenit jatkuu. Seiso-maahan vaihtoja ei olla vielä tehty, joten niitä ruvetaan jankkaamaan seuraavaksi. Kaikki mut vaihdot näyttää nyt toimivan ja purkkimoodia ei ole tullu pitkään aikaan.

Ruutua ollaan treenattu myös. Olen vahvistanu ruudun klikkaamista. Ja se toimii. Pääasiassa Natta on saanu mennä alustalle, mutta myös tyhjään ruutuun mene hyvin. Pitäis pästä ulos testaamaan näitä, jotta tiiän missä mennään.

Kyllä ne katotut kisat vielä ihan realistiselta tuntuu. Sitä varten treenaillaan.

Maanantaina suuntana taas Hyvinkää. Jouduttiin sitten pakkasen takia siirtämään treenejä, mutta maanantaina oli vielä sen verran lauhaa, että treenaaminen onnistui. No, joo..  jos unohtaa ruutumerkit, kosketusalustan kotio, niin eipä niitä asioita voi treenata mitä pitäis. Otin Turusta videokameran lainaan, joten saatiin pitkästä aikaa kuvailtua treenejä. Jos vaan akkua riittää. Pitää laittaa kamera lataukseen, että seuraavalla kerralla ei lopu akku kesken.

Nattan kanssa aluksi seuraamista. Kyllä se vaan näyttää videoltakin tosi hyvältä. Käännöksetkin toimii mycket bättre. Huomasin videolta sen, että helposti annan Nattalle käsiapuja (käsi jää taakse), joista pitää päästä eroon. Paikallaan siirtymiset oli hyvät. Toinen asia mihin pitää kiinnittää huomiota on palkkaaminen. Jokaikinen kerta palkkaan Nattaa täysin samalla tavalla. Pitää antaa enemmän tilaa ja kunnon rauhottuminen ja sitten vasta toiminta.

Seuraavana tehtiin nouto. Natta ei ole taas nähny noutokapulaa varmaan kahteen kuukauteen. Päätin kuitenkin ottaa kisamaisesti, jotta nää missä mennää. Törkimys varasti kapulalle, mutta se suotakoon Nattalle, koska varastaminen kuin huono nouto. Takasin toi reippaalla ravilla. Selkeesti suurin ongelma on kapulan palautus. Nattaa jää vinoon sivulle. Eli nyt tehdään palautuksia jollain muulla kuin kapulalla, jotta into kapulaan ei häviä. Toisaalta niitä pirun eteenistumisiakin pitäis varmaan treenata. Lopuksi otettiin vielä muutaman vauhdinoudot ja niissä palautus tuli hyvin laukalla loppuun asti.

Tokassa setissä sitten tehtiin vaan luoksetuloa stopilla. Ekalla seisomisella, joka oli tosi hyvä. Se pysähtys just eikä melkein. Tokalla maahanmeno (tai niin oli tarkotus), mutta neitipä jäi istumaan. Tämän jälkeen otettiin sitten lyhyeltä matkalta kiva-kiva maahanmenoja, jotta tämäkin saataisiin kuntoon. Jos nyt totta puhutaan, niin luoksetuloja stopeilla ei olla tehty taas pitkään aikaan.

Nyt vois kotona tehdä kaukana maahanmenoja naksulla +super palkalla, jotta näistäkin saataisiin superkivat asiat.

Mutta jos me ihan oikeesti kisoihin halutaan, niin tunnaria ja ruutua pitäis päästä treenaamaan paljon enemmän. Mutta onhan tässä vielä aikaa.

Nyt on sitten talvilomat lomailtu ja päästiin hakuilemaan pitkästä aikaa. Olin viikonlopun Turussa, joten kasin aikaan lähdettiin ajamaan kohti Vantaata ja treenejä. Treenit oli tällä kertaa Kalliosolan tiellä, joten loppu kotimatka ei ollut hirmu pitkä.

Nattalle tehtiin tänään neljän sarja, koska keli oli tosi haastava. "Ongelmia" aiheutti lähinnä lumi ja sen paljous. Lunta oli yli polvien,  joten Nattankin oli tosi raskasta liikkua.

Eka maalimies oli oikeessa etukulmassa. Sinne tuli hyvä suora pisto. Rullakin tuli hyvin suoraan käteen.
Toka maalimies oli sitten lähempänä (noin 20 metrissä). Sinnekin tuli hyvä suora pisto, mutta mun kehuessa Natta tiputti rullan kaksi kertaa. Kolmannella kerralla kun en kehunu, niin johan rulla tuli käteen asti.
Kolmas maalimies oli taas lähellä (noin 20 metrissä). Sinnekin hyvä pisto ja rulla suoraan käteen.
Neljäs maalimies oli vähän pidemmällä (noin 35 metrissä). Ekalla pistolla Natta kävi kattomassa vanhan piilon ja lähti siitä kaartamaan taaksepäin. Tokalla sama juttu. Kolmannella lähetin sitten polun sijasta umpihankeen (ja tuulen alta), niin johan tuli hyvä suora pisto maalimiehelle. Rullankin Natta palautti umpihankea pitkin ja vaikka väsy oli kova, niin ei luovuttanu. Rulla pysys koko matkan suussa ja tuli suoraan käteen.

Vaikka tuolla yhdellä mm:llä tuli rullan tiputtamisia, niin olen tosi tyytyväinen pikku otukseen. Entinen Natta olisi luovuttanu, mutta nyt on motivaatio niin hyvä, ettei se anna periksi. Samalla tuli testattua se, että Natta todellakin käyttää nenää eikä silmiä. Kun ollaan kuitenkin ilmasuja tehty paljon ja aina maalimiehet ei ole ollu kunnolla piilossa, niin epäilin että käyttää silmiä. Nyt kaikki mm:t oli kunnolla piilossa, joten Natta käytti vaan nenää.

Pitää muistaa antaa Nattalle työrauha eli kehu vasta rullan luovutuksessa.

Maalimiehet kunnolla piiloon

Maalimiesten siirto

Kotona jatketaan kiinnon naksuttelua eli haetaan oikeeta tekniikkaa kiinnon suuhun ottamiseen + irrottamiseen.

Pitkästä aikaa taas treenailemaan Kirsin ja Hupin kanssa. Monta kertaa ollaan jo yritetty mennä, mutta aina ollaan jouduttu siirtämään pakkasten takia. No, hope so tää lauhtuis tästä. Mutta ei näillä treenimäärillä kyllä pitkälle pötkitä. Viimisen kuukauden aikana tämä oli vasta kolmannet toko/tottistreenit. Että jos halutaan jotain aikaseksi, niin ehkä hieman useemmin pitäis jotain tehdä.

Koska Tempo on ollut tän viikon mulla hoidossa, niin pitihän pikku T:nkin päästä treenailemaan. Tempo alotti sen bravuuri "liikkeellä" eli tolpan kierrolla. Tempo on niin täpinöissään kun pääsee tekemään. Kerran otin kiertoon mukaan stopin ja se oli ihan ok. Seuraavaksi seuraamista. Pikkukoiran seuraaminen on vaikeempaa. Mun on ainakin tosi vaikeeta hahmottaa, että missä se koira oikeen on, kun sitä ei nää. Tempo teki kuitenkin tosi kivaa seuraamista. Välillä piti hieman edistää. Liikkeestä maahanmenot jäi helposti seisomisiksi. Tässä ei meijän kommunikointi oikeein synkannu. Tein varmaan jotain eritavalla kuin äiti tekee. Lopuksi vielä kaukojen vaihtoja. Täytyy myöntää, että olen hieman katkera Tempon hienoista (ja luonnostaan) tulevasta asennon viahdoista. Kaikki tehdään ihan paikallaan, eikä se liiku yhtään.

Natta sai taas vaiheeksi tehdä askelsiirtymisiä ja seuraamista. Askelsiirtymiset kaikkiin suuntiin meni hyvin. Ekassa taaksepäin siirtymisessä oli hieman vino, mutta tokassa peruutuskin oli ihan suora. Nyt pitää vaan muistaa tehdä näitä oikein ja säännöllisesti, ettei unohdu. Seuraaminen oli ihan superhyvää. Uusi treeni systeemi näettä toimii, koska seuraaminen on just sellasta kun haluan sen olevan. Käännöksetkin meni hyvin. Pitkästä aikaa tehtiin juoksua pitkällä matkalla + juoksussa käännöksiä. Tämäkin oli ihan super hyvää. Pitää vaan ite osata toimia oikein niissä juoksun käännöksissä ( ei liian nopeesti).  Lopuksi vielä muutaman tolpan kierrot. Nattan kanssa näitä ei olla hirveesti tehty, mutta loppua kohden meni jo ihan kivasti. Nattalla on tapana alussa keskittyä enemmän haukkumiseen, kuin itse kiertämiseen.

Toka setti alotettiin tunnarilla. Kokeiltiin uutta ideaa, mutta se ei sitten toiminu. No, toimimattomuus johtus lähinnä siitä, että annoin liian kovan kiellon, jollon N ei enää tehny nenällä töitä. Tää on meillä vielä niin herkkä, että ei kestä yhtään kielteistä palautetta. No, purettiin tilanne sitten piilottelemalla omia x6. Näissä nenä toimi hyvin ja hienosti se haki sieltä lumihangesta. Ettimisten jälkeen Nattalle meni purkkimoodi päälle, mutta leikkimällä Nattan kanssa sain onneksi sen purettua.

Lopuksi vielä kaukot. Kaikesta huolimatta olen nyt palannu vanhaan eli ottanu kaukoissa takapalkan käyttöön. Tällä yritän päästä siitä ikuisesti purkkimoodista yli. Nyt ainakin näytti toimivan. Natta ei yhtään kytänny Kirsia van teki kaikki vaihdot hyvin. Tokihan vielä nyt kun tää on sisäänajo vaiheessa niin tein vaan maasta istumisia ja maasta seisomia.

Lopuksi vielä p-makuu, jossa Tempo sai olla Hupin kaverina. Pikkasen Tempo piippaili, kun oli niin ihana tyttö vieressä, mutta T jopa hiljeni välillä.

Kiitos Kirsi taas kerran!

Kaisa tod. näk. tulen sinne huhti-toukokuussa (sitten kun lumet on sulannu) koko viikonlopuksi, että päästään treenaamaan kunnolla. Mutta yritän ehtiä laittamaan meiliä siitä treeni-ideasta, että voit testailla sitä.