Nattan kanssa meidän reissu alkoi jo torstaina, jolloin suuntasimme auton nokan kohti Kuopiota. Kuopiossa olimme sitten yötä Nattan veljen Goofyn omistajan luona. Sisarrukset tunsivat lähes heti toisensa ja siitä alkoikin vauhdikkaat juoksu- ja painileikit. Joten kiitos Annelle yöpaikasta.

Perjantaina sitten aamupalan ja koirien lenkityksen jälkeen suuntasimme kohti varsinaista määränpäätä Juukaa. Perjantaina meitä tuli paikalle vain kolme eli minä med Natta, Nattan veli Goofy omistajineen sekä Nattan äiti ja Nelli-tervu omistajansa Miian kanssa. Siinä sitten kerrottin, vähän taustoja, että mitä on aikaisemmin treenattu ja mitä haluaisi harjoitella viikonlopun aikana. Koska meitä oli vain vähän, niin saimme Magnukselta (kouluttaa mm. poliisikoiria Ruotsissa ja itsellään on maleja, joiden kanssa kisaa aktiivisesti) yksityis opetusta.

Siinä sitten syömisen jälkeen aloitettiin hakutreenit. Nattan kanssa aloitettiin ihan helpoista harjoituksista, kun pikku neiti esitti ensimmäiset belgi reaktionsa haukkumalla ja pelkäämällä kaikkia. Ekassa harjoituksessa Miia meni piiloon kulman taakse. Hyvin Natta otti ilmasta hajun ja meni hyvin luokse. Tämän jälkeen toinen samanlainen harjoitus ja tämäkin sujui tosi nätisti. Viimeisessä harjoituksessa maalimies menikin jo metsään piiloon. Piilo oli lopulta vaikeampi, kuin mitä sen oli tarkotus olla. Mutta koko ajan, kun käveltiin syvemmälle metsään niin Natta käytti nenää todella hyvin. Lopulta kun maalimies oli paikannettu niin Natta syöksi maalimiehen luokse suoraan ilman ylimääräisiä kaarteita tai kiemuroita. Lopuksi vielä yritettin saada Nattaa innostumaan enemmän, mutta neiti oli niin väsyny että ei enää jaksanut innostua.

Illalla vielä käytiin koirat uittamassa ja juoksuttamassa, mutta muuten ne saivat levätä ja kerätä voimia seuraavaan päivään.

Lauantaina oli sitten vuorossa aluksi tottista. Natta ja Goofy saivat vielä tässä vaiheessa levätä, mutta Annen kanssa menimme katsomaan treenejä. Katsomallakin sitä sai monia hyviä vinkkejä, että miten ite sitten rupeaa harjottelemaan ja ennen kaikkea, että mitä kannattaa ruveta harjottelemaan.

Ruoan jälkeen tehtin pennuille lyhyet hakutreenit missä nähtiin, että ollaanko mitään opittu. Goofy -veli meni tosi nätisi ja selvästi huomasi, että mielenkiintoa hommaan oli. Nattakin haki maalimiehen tosi nätisti ja käytti nenäänsä koko ajan aktiivisesti. Muutaman kaarroksen jälkeen maalimieskin löytyi. Toinen harjoitus tehtiin niin, että Anne pysyi samassa paikassa, mutta lähestyimme sitä toisesta suunnasta. Tällä kertaa Natta oli remmissä, jotta vauhtia pystyttäisiin vähän säännöstelemään. Tämä toimi hyvin ja Natta haki maalimiehen sen enempää hötkyilemättä. Nattan ongelma on kuulemma siinä, että Nattalla on kova into tehdä töitä, mutta välillä vauhtia on liikaa ja silloin ei jakseta keskittyä työn tekemiseen.

Iltapäivällä sitten suunnattiin taas metsään jälkitreeneihin. Nattalle tehtiin aluksi lyhyt (noin 5 m) pitkä metsäjälki. Ensimmäistä kertaa jätetiin jäljeltä makupalat kokonaan pois. Palkkaaminen tapahtui jäljen päähän piilotetulla lelulla. Tämä toimi Nattalla tosi nätisi, eikä sitä tuttua hötkyilyä näkynyt ollenkaan. Nenä kulki koko ajan maassa ja Natta teki aktiivisesti töitä.

Sitten katsoimme, kun kokeneemmat koira tekivät töitä. Huomioitavaa oli mm. se että treenata voi muuallakin kuin metsässä tai pellolla esim. hiekkatien ylityksiä, ojassa ja metsänreunassa. Tässäkin sain tosi paljon vinkkejä siihen, että miten kannattaa treenata.

Lopuksi Nattalle tehtiin vielä metsäjälki toisenlaiseen maastoon. Tällä kertaa jälki oli pitempi kuin edellinen. Tälläkin kertaa käytetiin palkkauksessa lelua. Natta teki tälläkin kertaa tosi intensiivisesti töitä ja kuitenkin reippaasti. Olin tosi tyytyväinen pikku-neitiin. Magnus sanoi, että Natta jäljestää todella nätisi ja hyvin ikäisekseen. Joten kiitos Katille siitä, että on jaksanut opastaa ja auttaa ennen kaikkea mua jälki asioissa.

Illalla viimeisenä oli vielä vuorossa ns. kiihdytyskisa. Nattalla kyllä oli vauhtia, mutta välillä pitä jäädä miettimään että kumpaan suuntaan sitä lähtisi. Loppu illan Natta oli niin väsynyt, että nukkui autossa.

Sunnuntaina oli sitten edessä viimeinen leiri päivä. Aamulla mentiin tekemään jälkitreenejä kivikeskuksen pihalle. Jäljestysalustoina muille toimi niin nurmikko, hiekka kuin asfalttikin. Nattalle ja Goofylle tehtiin ensimmäinen jälki puolimetriseen heinikkoon. Keskellä Nattan jälkeä seisoi puusta tehty iso hirvi patsas ja sitähän piti sitten haukkua. :) Tästä pienestä hirvi -episodista huolimatta jälki meni tosi hyvin. Tämä jälki oli kaikista viikonlopun jäljistä kaikista pisin. Puolessa välissä oli myöskin lelu jolla palkattiin ja toinen lelu oli sitten aivan jäljen lopussa.

Nattan kanssa kokeiltiin vielä yhden jäljen tekemistä, mutta Natta oli niin väsynyt että intoa tekemiseen ei enää löytynyt, joten jätimme tämän sitten suosiolla väliin.

Kuitenkin saimme ohjeet harjoitella erilaisilla alustoilla, eri pituisia jälkiä sekä lisäämällä esiteitä jäljelle. Esineet eivät välttämättä tarvitse olla puukeppejä vaan ne voivat tässä alku vaiheessa olla ihan mitä vaan.

Ennen kotiin lähtöä otettiin vielä lyhyet tottis treenit. Sain Katrilta hyvät neuvot siitä, että miten kannattaa ruveta treenaamaan seuraamista. Opittu tapa (eli lyhyellä remmillä, kaulapanta ylhäällä ja makupalat oikeassa kädessä) sopi Nattalla hyvin ja kontakti oli paljon parempi kuin kertaakaan aikaisemmin. Näin kuulemma pitää treenata pari kuukautta ja sitten vähentää makupaloja. Pysähdyksiäkin tulisi treenata, mutta aluksi mun pitää ite oppia se oikea tekniikka.

Noutoa harjoitellaan tässä vaiheessa vaan niin, että heitellään leluja ja Nattan pitää tuoda ne lähelle. No, tämä ei varmaan ole mikään ongelma meille, koska Natta kantaa tavaroita ihan luonnostaan. Maahan menossa saan vielä avustaa ihan kunnolla, koska tärkeintä on saada onnistuneita suorituksia ja pikkuhiljaa suorituksiin lisää vauhtia. Luoksetulossa ei tarvitse vielä kiinnittää huomiota oikean kaariin, koska se tod.näk. johtuu siitä, että Natta ei vielä hallitse kehoaan täysin. Mutta tässä vaiheessa otetaan vauhti luoksetuloja sekä erikseen eteenistumisia.

Leiristä jäi kokonaisuutena todella hyvä mielikuva. Paljon opin uusia asioita ja kiinnitin huomiota sellaisiin asioihin, joihin ei normaalisti ehkä olisi kiinnittänyt. Ainakin leirin jälkeen tuli tosi kova treenaus into.

Nyt vuoden ajan harjoitellaan asioita ja ensi kesänä sitten taas mennään oppimaan uutta.