Tänään oli vuorossa tokokurssin toka kerta. Onneksi tällä kertaa ei ollu niin huono keli kuin mitä viime viikolla, mutta häiriötä oli senkin edessä. Kupittaalla oli nimittäin jotkut uskonnolliset virren veisuut ja ihmisiä oli paljon.

Ekaksi otettiin ihan perus seuraamista. Aluksi otettiin Nattan kanssa pieni pätkä, jotta Lentsu näki minkälaista meijän tekeminen on. Nattan seuraaminen oli kuulemma ihan ok. Paikka ja kontakti ovat kunnossa. Mulla on vaan tullu vanha tapa eli tuijotan koiraa aivan liikaa. Osaksi toi tuijotus on sitä, etten luota Nattaan kunnolla. Koko ajan pelkään sitä, että nyt se lähtee johonkin. Tämän jälkeen otetiin pari lyhyttä pätkää. Natta ei koskaan tiennyt sitä missä vaiheessa se palkka oikein tulee. Ite kävelin suoraan ja samalla seuraamisen vire parani huomattavasti.
Nyt otetaan seuraamisia apuohjaajan kanssa. Välillä lyhyitä ja välillä pitkiä pätkiä. Mutta yllättävän hyvältä kuitenkin vaikutti.


Seuraavaksi otettiin ruudun loppu. Tätä treenattiin varsinaisesti ekaa kertaa. Eli Natta ruutuun seisomaan, kaukona maahan ja sitten sivulle siirtyminen. Ruutuun Natta malttoi seistä tosi nätisti. Ekalla kerralla Natta meni maahan hitaasti ja tokalla kerralla sitten eteni hieman eteenpäin ja meni sitten vasta maahan. Sivulle seuraamiset meni ihan ok. Ekalla kerralla Natta tuli oikeelle puolelle ja vasta ihan viime hetkillä sain sen "käännettyä" oikein. Tokalla kerralla siirtyminen oli parempi, mutta vieläkin turhaan vasemmalle painottuen. Nyt treenataan seiso-maahan kaukoa naksulla ja sitten erikseen noita sivulle siirtymisiä. Eihän me toisaalta ollaa niitä aikasemmin treenattu. Joten kerta se ensimmäinenkin. Nyt olen saanu kuitenkin välineet siihen, miten edetä.

Lopuksi otettiin vielä ryhmäpaikallaanolo. Natta pysys tosi nätisti paikallaan, vaikka viereinen koira nousi välillä seisomaan, välillä istumaan jne. Jossain vaiheessa Natta meni pahasti lonkka-asentoon. Sanoinkin siitä, että vaikeeta puuttua siihen kun tekee sen vaan kokeissa. Jatkossa otetaan paikallaolot patukan kanssa ja pikkuhiljaa patukka siirtyy piiloon. Näin yritetään saada Nattaa skarpimmaksi ja toisaalta patukkaa voidaan sitten käyttää kisoissa kehän reunalla.
Meidän neiti karvaton

Kotimatkalla vielä treenailtiin noita sivulle siirtymisiä ja siinä vaiheessa ne meni jo paljon paremmin.

Nattan noudon ongelma on nyt paikallistettu. Kiitos äitin. Nyt tiiän, että miten rupeen treenaamaan jatkossa. Sen verran pitää kuitenkin sanoa, että nouto on/oli ongelma enemmän mulle kuin Nattalle. Lelujen, keppien, patukan kanssa toimii ihan super hyvin, mutta mulle iskee "paniikki" siinä vaiheessa kun otan sen hiton kapulan käteen. Sitten kun en ole tiennyt miten treenata, niin avot... soppa on syntynyt. Nyt onneksi on apua lähellä.


Eeva, tällä kertaa me skipataan ne rotumestikset, vaikka joukkueeseenkin meitä pyydettiin. Natta on muutaman liikkeen kanssa niin kesken, että treenaan ne ekaksi varmaan kuntoon ennen kuin lähdetään kisoihin söheltämään. Yritetään nyt kuitenkin nähdä tässä piakkoin tai viimeistään sitten lokakuussa.


Ja Minna, me nähdään sitten leirillä. ;) Tulen sinne kuokkimaan, jos tuo neiti ei alota juoksua ennen sitä.

Päivälläkin oltiin muuten käymässä pikasesti Kupittaalla. Henna samalla napsi kuvia tuosta kakarasta. Kaikki kuvat täällä on Hennan otoksia. Kiitos tuhannesti Hennalle kuvista!