Vi tackar kera Nattan onnitteluista.

Tiistaina mentiin taas tokoilemaan Kirsin kanssa Keravalle. Teemana oli unohtaa vo ja ruveta treenailemaan voittajan liikkeitä. Vuorossa oli p-olo, tunnari, kaukot, ruutu.

Paikallaolossa Natta oli tosi hyvin. Puutuin kuitenkin siihen päänpyörittämiseen laittamalla makupalan Nattan eteen. Loppu ajan neiti sitten tuijottikin sitä hyvin ja p-olo oli "jämäkkä".

Seuraavaksi tehtiin tunnaria naksulla +piilottamalla. Tunnarissa otettiin 1+1 ja aina, kun Natta otti kontaktia omaan niin naksu +palkka. Välillä toimi ja välillä ei. Vaikka oma ja vieras oli ihan vierekkäin, niin kyllä se sieltä sen oman toi. Piilotettiin oma vielä pari kertaa ja hyvin se sieltä sen toi.

Seuraavaksi otettiin kaukoja. Nyt olen lenkillä tehny niitä pallon kanssa. Vaikka pallo nostaakin Nattaa, niin hyvin neiti jaksaa keskittyä tekemiseen. Nyt kuitenkin meni hieman överiksi tekeminen. Seiso-istu ja seiso-maahan vaihdot oli nyt tehotreenissä, koska niissä on eniten töitä. Seiso-istu toimi nyt tosi hyvin. Tekee hyvin taakse, eikä etene. Seiso-maahan ongelmana on nyt huono käsky. Olen tehny niitä peruuttamisen kautta, joka on auttanu Nattaa löytämään oikeen tekniikan. Tällä hetkellä käsky on liian lähellä seiso-istu vaihdon käskyä, että Natta arpoo tosi usein mennäkkö maahan vai istua. Pitää tohon kehitellä jotain tai häivyttää se per siitä alusta pois. Osa treeneistä meni siihen, että Natta kyttäsi superpalkkaa, joten pitää miettiä mitä ton purkki-addiction kanssa tehdään.

Tauon jälkeen tehtiin ruutuja. Kolmella ekalla Kirsi vei patukan ruutuun niin, että Natta näki sen. Nyt oli vauhti aivan loistava, eikä kaarroksia tullut. Kahdella seuraavalla Natta ei nähny, että patukka sinne meni. Näilläkin vauhti oli hyvä ja linjat oli suora. Sitten kokeiltiin, niin että ruudussa ei ollutkaan mitään. Nyt kyllä lähti ihan hyvin, mutta vauhti ei ollu yhtä tykitystä kuin aikasemmin. Lisäksi Natta jäi etureunaan, vaikka se paikka onkin siellä takana. Eli tää on treenipuutteen vuoksi vielä tosi epävarma. Pitää yrittää ottaa apparin kanssa toistaja ja pikku hiljaa pyrkiä siitä patukasta eroon.

Lopuksi tehtiin vielä ruutua läheltä pallolla tyhjään ruutuun. Nyt en vauhdista niin välittänyt, vaan tarkotuksena oli saada Natta tajuamaan oikee paikka vaikka ruudussa ei olekaan mitään. Ihan kohtuullisesti se haki sen paikan. Joka kerta meni myös suoraan edestä päin ruutuun, eikä kierrosta tullut.

Ehkä mä en ihan vielä karkota sitä voi1 haavetta tältä vuodelta. Töitähän se vaatiin paljon, joten ehkä loppu vuodesta.