Sunnuntaina oli sitten vuorossa bh-treenien kaupunkiosuus. Kaupunkitreenit pidettiin Leppävaarassa Gallerian ympäristössä. Rakennettujen häiriötilanteiden lisäksi paikanpäälä tuli paljon normaalia "liikennettä" eli ihmisiä, lapsia, polkupyöriä, humalaisia, autoja sekä paljon meteliä.

Nikke sai toimia treeneissä häiriökoirana ja tämän aikana Natta joutui odottamaan autossa yksin. Se vaikutti Nattan tekemiseen paljon, sillä kun hain koiran autosta niin Natta kävi todella kovilla kierroksilla. Natta ei millään halunnut rauhottua.

Ekana oli vuorossa taas "tuomarin" kättely. Otin Nattan kättelyyn seuraamisen kanssa. Kättelyvaiheessa Natta istui hyvin, mutta sitten kävi taas sama kuin viime viikolla eli kättelyn jälkeen Natta oli sitä mieltä, että hänenkin pitää moikata ja nousi seisomaan. Tohon pitää nyt puuttua kunnolla. Tokalla kerralla sitten istu ihan nätisti paikallaan koko ajan.

Siitä sitten lähettiin liikkeelle. Käveltiin noin 10 metriä, kun edessä oli henkilöryhmä missä ohikulkija kysyi jotain. Siinä sitten pysähdyttiin ja laitoin Nattan istumaan sen ajaksi. Taas Natta oli sitä mieltä, että noitakin pitää moikata. Pääsin kuitenkin taas muistuttamaan siitä.

Sen jälkeen jatkettiin matkaa ja edessä oli koiran (eli Nikken ohittaminen). Tämä meni hyvin. Toki Natta kääntyi katsomaan Nikkeä päin, mutta yhtään ei kiskonut tai vetäny sinne mikä oli kyllä positiivinen yllätys. Sen jälkeen jätin Nattan tolppaan kiinni ja menin ite pömpelin taakse piiloon. Laitoin Nattan siksi aikaa istumaan, mutta eipä se siinä kauan pysynyt. Tai no Natta istui sen aikaa kun Nikke ei ollut lähistöllä, mutta kun Nikke oli mennyt ohi niin Nattakin nousi seisomaan. Natta ei kuitenkaan yrittänyt mennä Nikken luokse vaan pikkusen katteli vaan perään. Jotain hyötyä Kauhavan ajoista! :)

Tämän jälkeen jatkettiin matkaa ja edessä oli vapaapätkä. Tällä vapaalla pätkällä tuli kuitenkin vastaan ihmisiä kävellen ja pyörällä. Yritin Nattaa ottaa käskyn alle, mutta intoa oli niin paljon, ettei keskittyminen riittänyt. Ihan hyvin se kulkeminen kuitenkin meni.

Sitten olikin vuorossa jo toiseksi viimeinen etappi eli aluksi meistä meni juoksia ohi edestä päin, sitten juoksia takaa ja lopuksi pyöräilijä takaa. Juoksijoiden ohimeneminen on Nattalle vaikeaa. Nattan mielestä jos muutkin juoksee, niin hänenkin pitää. Nytkin yritti lähteä juoksioiden perään. Pyörän perään Natta hieman katto,mutta se ei niin paljon hetkauttanut.

Lopuksi vielä tien ylitys (minne Natta yritti mennä ominpäin), vasta muistutuksen jälkeen muisti, että miten nää nyt yleensäkin tehdään. Ihan vikana oli vuorossa vielä tien kysyminen eli mentiin auton luokse ja sieltä ihminen kysyi tieltä. Juuri auon kohdalla astuin vahingossa Nattan tassuille ja neiti rupesi huutamaan ihan tajuttomasti.

Kouluttaja sanoi, että kyllä tollasella suorituksella päästäisiin kokeesta läpi. Ite en kuitenkaan ollut ollenkaan tyytyväinen Nattan suoritukseen. Natta ei ollut ollenkaan hallinnassa, eikä mulla ollu sellasta oloa, että olen tyytyväinen koiran suoritukseen. Nyt vaan ruvetaan enemmän kävelemään keskustassa ja pitää pyytä muita juoksentelemaan vieressä ja ohi!

Siis treeniä, treeniä ja treeniä!

Kiitos Eevalla häiriönä olosta ja iltalenkki seurasta. Kotona oli sitten yks väsynyt ja yks vähemmän väsynyt koira.