Perjantaina töiden jälkeen lähdettiin Nattan kanssa turistiksi Kokkolaan agility-kisoihin. Tokaa kertaa elämänsä aikana Natta joutui matkustamaan junassa, mutta oikeastaan mitään ongelmia ei ollut. Junan rappuset hieman pelotti, mutta kun junaan päästiin niin Natta nukkui lähes koko matkan. Mitä nyt Kauhavan kohdalla piti katsoa, että näkyykös tuttuja. Vihdoin ja viimein kuitenkin päästiin Kokkolaan (noi puoli tuntia myöhässä). Äiti oli Topin ja Tempon kanssa meitä vastassa ja siitä sitten suunnattiin kisapaikalle. Illala siinä ei oikein jaksanut muuta kuin nopeesti kattoa kisoja ja sitten nukkumaan.

Yö meni ihan kohtuullisesti ja sain hyvin nukuttua. Natta oli kieltämättä hieman levoton, kun ei ole tottunu olemaan paljon vieraissa paikoissa, eikä varsinkaan yötä.

Lauantai päivä meni tiiviisti kisoja katsoessa ja kavereita nähdessä. Oli kiva nähdä Tiinaa ja Elsaa pitkästä aikaa. Samoin näin ekaa kertaa Nattan serkun Pörjen sekä Nattan siskopuolen Vaun menoa. Hienon näköstä menoa. Illalla kun kisat vihdoin loppuivat klo 23 aikoihin niin oli koira ja omistaja tosi väsyneitä.

Eipä tarvinnu nukkumattia kauan odotella, vaan aika pian sitä simahti ja ihan hyin nukuin aamuun asti. Samoin Natta nukkui nätisti koko yön, eikä turhaan hötkyilly.

Sunnuntaina aamulla suuntasin Tempon kanssa Kokkolan näyttelyyn, kun äiti jäi Topin ja Nattan kanssa kisapaikalle. Näyttelypaikka oli ihan mukava ja tilaakin löytyi. Tempo käyttäytyi kehässä ihan kohtuullisesti. Hieman piippaili, mutta ei haistellu ja käveli nätisi. EH sieltä sitten tuli. Muuten ihan hyvä arvostelu, mutta isohko.

Sitten mentiin takasin kisapaikalle ja oli kiva nähdä taas uusia tuttuja pitkästä aikaa. Kolmen aikaa lähdettiin sitten junalla kotia kohti. Jun aoli noin puoli tuntia myöhässä, mutta se ei haitannut. Matka meni todella hyvin. Natta nukkui koko matkan ajan, eikä junan rappuset enää pelottaneet niin paljon kuin aikaisemmin.

Kiva reissu oli taas, ensi vuonna sitten taas uudestaan. Ehkä!