Lauantai päivän kunniaksi mentiin Lapualle treenaamaan tottista, jälkeä ja hakua. Tällä kertaa saatiin treeniseuraksi Sofian ja labbis Lukan.

Aluksi tehtiin molemmille jäljet vanhenemaan. Nattan jäljelle tein aluksi janan, yhden kulman, yhden kepin ja kaksi lelua. Jälki sai tällä kertaa vanheta noin 45 minuuttia.

Vanhenemisen aikana treenattiin sitten tottista. Aluksi paikallaolo. Natta pysyi lähes koko ajan tosi nätisi paikallaan. Vasta loppu vaiheessa, kun Luka nousi ylös niin Nattakin päätti että tässähän ei makoilla enää. Nyt on ongelmaksi tullukin se, että jos viereinen koira nousee ja lähtee liikkeelle niin Nattakin nousee helposti. Pitää taas palkata useemmin ja vahvistaa paikallaoloa.
Sitten kokeilinkin kentällä ekaa kertaa kaukoja. Ne ei nyt tällä kertaa toiminu kentällä ollenkaan, kun Nattan piti kytätä Lukaa koko ajan. Eli treeniä lisää.

Päätin testata myös meijän uutta seuraamis tekniikka treeneissä. Se näytti nyt toimivan. Natta jaksoi seurata paljon paremmin ja intensiivisemmin, kuin aikaisemmin. Myöskään vieressä olevaan Lukaan ei Natta kiinnittänyt paljon huomiota. Nyt kun tällä tekniikalla osataan seurata suoraan, niin seuraavaksi sitten yhdistän tuohn käännökset ja täyskäännöksen. Mutta nyt edetään tosi rauhallisesti, kun olen tuon saanu hyvin toimimaan.

Luoksetuloakin kokeiltiin vauhtiluoksetulona ja se toimii nyt hyvin. Lopuksi vielä halusin kokeilla kentällä meijän uusia liikkeitä eli luoksetulossa pysäytys ja ruutu. Luoksetulossa pysäytyksessä Natta kyllä pysähtyi, kun sanoin sille mutta hiippaili sen jälkeen pari askelta. Tähän en nyt vielä ole niinkään huolissakin, koska vasta pari päivää ollaan treenattu sitä.

Viimeiseksi tottiksessa otin sitten ruudun. Ekalla kerralla Natta meni maata haistellen ruutun, mutta meni kuitenkin. Toisella kerralla lähetin sen toisesta suunnasta ruutuun ja Natta juoksi suoraan sinne. Kun käskin Nattan menemään maahan, niin se tapahtui samantien. En olisi koskaan uskonu, että Natta menisi kauempana käskystä maahan. Siihen loistavaan asiaan oli hyvä lopettaa tottistelu.

Pitää vielä mainita, että kesken tottistreenien Natta karkasi mettään (oli siis irti), mihin oltiin tehty jäljet. Natta juoksi tasan Sofian tekemää jälkeä pitkin alusta loppuun. Kun Natta oli jäljen mennyt läpi, niin tuli kiltisi takasin jatkamaan tekemistä. Kyllä se nyt ainakin nenäänsä osaa käyttää :)

Tehtiin kuitenkin se meijän omakin jälki. Jana meni tosi nätisi ja Natta lähti heti oikeeseen suuntaan. 2 kuukauden tauon jälkeen jäljestäminen oli taas rauhallista. Paikoitellen kyllä nenä oli turhan korkeella. Natta paikallisti hyvin lelut ja kepit. Kepillä vaatisin kuitenkin parempaa ilmaisemista ja siinä Natta hieman kummaksui tilannetta. Kulma meni myöskin tosi nätisti. Aluksi Natta meni hieman ohi, mutta palasi tosi pian takasin juuri oikeelle jäljelle. Olen mä vaan niin tyytyväinen tuohon pikkukakaraan. Nyt sitten tehdään jälkitreenejä sen mukaan, mitä lumitilanne antaa periksi. Jos lunt tuppaa olemaan paljon, niin keskitytään sitten tottikseen.

Treenien lopuksi otettiin vielä pari hakupistoa, kun kerran oli käytössä apulainenkin. Mehän ollaan viimeksi treenattu hakua elokuussa, että hieman taukoa tässä on ollu. Ekalla pistolla Natta lähti tosi nätisi luokse ja aika nopeesi löysikin Sofian. Toisella Natta hieman juoksi aluksi ohi, koska tuuli vei hajua toiseen suuntaan. Sitten pyysin koiran takasin luokse ja uusi lähetys. Tämän jälkeen Nattan meni tosi nätisi perille asti. Haussa Nattasta näkee tosi hyvin, että koira nauttii tekemisestä. Kukapa tietää, että mikä se meijän päälaji sitten tulevaisuudessa on.

Muutenkin tuntuu, että viimeisen parin viikon aikana Nattan kanssa ollaan menty tosi paljon eteenpäin. Olen ruvennu itekin tykkäämään tottiksesta ja Natta tykkää siitä tosi paljon. Enää se ei ole sellasta tylsää puurtamista. Tuon koiran kanssa on tosi kiva treenata.

Kiitos vielä Sofialle ja Lukalle treeniseurasta ja otetaan joku päivä taas uudestaan...