Alku viikko on mennyt taas tiiviisti töiden ja treenien merkeissä. Ylimäärästä vapaa-aikaa ei todellakaan ole. No, toivottavasti tämä tästä helpottuu, kun tietyt työasiat on selkeytyneet. Ranskan reissu lähenee kovaa vauhtia. Enää 54 päivää lähtöön!

Maanantaina oli EPK:n treeni Leppävaaran UP:ssa. Aivan mielettömän hyvä treenipaikka. Häiriötä oli paljon, mutta Natta ei siitä mitään välittänyt. Muutenkin neiti oli ihan super hyvässä iskussa.

Treenisettiin kuului hyppyä, seuraamista ja maahanmenoja. Hannan kanssa pähkäiltiin sitä, että teknisesti Natta osaa kaikki, joten treeneissä keskitytään jatkossa kaikkeen kivaan, jotta saan suorituksesta sellasen kun haluan.

Aluksi tehtiin nopeita maahanmenoja. Nattahan tekee maahanmenot ihan hyvin, mutta mikään ei estä sitä, etteikö ne voisi olla nopeammat. Natta teki kyllä kaikki maahanmenot ihan super hyvin ja super nopeesti. No, nyt ne oli enemmän leikin varjolla, mutta pitää yrittää saada sama fiilis sitten siihen liikkeeseen mukaan. Seuraamisessakin Natta oli ihan super hyvä. Kontakti oli hyvä koko ajan ja häntä heilui. Pitää taas keksittyä tohon häntään, jotta saadaan se fiilis mukaan. Täyskäännöksetkin oli jus niin kuin ollaan treenattu. On se vaan taitava pikku belgi.

Lopuksi tehtiin sitten hyppyä patukalla. Suunnitelmissa oli alottaa matalemmalta ja nostaa hyppyä sitten. Tämä sen takia, että ei olla pitkään aikaan hypitty korkeampia kuin tokohyppyjä. Ekat hypyt Natta hyppäsikin liian laakana ja kopautti hyppyyn. Takasin päin meni sitten kiertämään, mitä ei oo tehny. Otettiinkin pelkkää paluuta, jotta saadaan se varmuus takasin. Aluksi taas kolautteli, koska jätin Nattan liian kauas. Kun jätin lähemmäksi, niin hyppy suuntautus enemmän ylös ja tuli hyviä hyppyjä. Saatiin nostettua 80 ja koska saatiin siitä tosi hyviä hyppyjä, niin jätettiin siihen. Pitää päästä vaan ottamaan enemmän toistoja noilta yläkorkeuksilta. Pitää varmaan tehdä niin, että tekee vaan korkeelta, koska kyllä se sitten ne matalatkin hyppää.

Seuraavaksi sitten vikat T-treenit Tuusulassa. Nattan kanssa tehtiin seuraamista ja ruutua. Näytetiin meijän askel siirtymiset, koska niissä on ollu mun mielestä ongelmaa. Ja pah... Natta teki ihan loistavat siirtymiset ja taaksepäin menot oli ihan suoria peruuttamisia. Eli noiden kanssa ei tarvii panikoida. Sitten tehtiin pieni pätkä Riitan käskyttäessä. Natta oli ihan fiiliksissä ja teki loistavan seuraamisen (käännöksineen ja siirtymisineen). Ei kuulemma mitään huolta tuon seuraamisen kanssa. Hyvä juttu, joten jatketaan näitä treenejä samalla tavalla.

Ruudussa tehtiin kolme eri variaatiota. Ekalla Natta näki kun patukka meni ruutuun. Vauhti oli aivan loistava. Tokalla Natta ei nähny patukkaa, mutta silti vauhti oli hyvä. Nyt ei vaan hokannut patukkaa läheltäkään vaan jäi kököttämään ihan etureunaan. Lopuksi vielä näköyhteys ja nyt meni hyvin sinne taakse, johon sen haluan. Saatiin ohjeeksi tehdä näyttöruutuja, patukkaruutuja, jotta se varmuus oikeesta paikasta säilyy. Eli toistoja, toistoja, toistoja. Ei kai se muuta vaadi.

Riitan mielestä hyvällä mallilla voittajan liikkeet. Tokihan noi vielä hiomista vaatii, mutta monet osa-alueet on hyvällä mallilla ja nyt kaukotkin on ruvennu toimimaan. Ei enää etene misssään vaihdossa.

Keskiviikkona oli sitten Citybelgien treenit. Töiden takia tultiin hieman myöhässä, mutta ehdittiin kuitenkin hyvin treenaamaan. Settiin kuului liik. istuminen, hyppynouto ja tunnari.

Liikkeestä istumista ja hyppynoutoa tehtiin itekseen. Liikkeestä istuminen oli tosi hyvä ja Natta teki nopeet istumiset. Missään vaiheessa ei arponu maahanmenon ja istumisen välillä, vaan selkeesti istus. Hyppynouto sitten onnistus ja ei onnistunu. Hyppäsi hyvin ja nosti hyvin. Ekalla kiersi. Seuraavalla sitten avustin paluussa ja nyt ei enää kiertäny. Tää varmaan johtuu siitä, ettei olla taas pitkään aikaan tehty. Pitää treeneissä ottaa hyppyä, jotta se varmuus tulee.

Tunnari (nro 8-12) tehtiin Annan avustuksella eli kasa ja oma piilotettuna. Nyt ei onnistunu ollenkaan niin hyvin kuin sunnuntana. Ekalla lähetin Nattan omalle, mutta ta-daa... Natta ryntäsi kasalle. Sain kyllä estettyä sen, mutta enää sen jälkeen ei lähteny aktiivisesti etsimään omaa. Uudella käskyllä etti kuitenkin sen oman. Annan vinkistä palkkasin jo siitä, kun haisteli omaa. Eli ei tarvii vielä vaatia sitä luovutusta sen selkeemmin. Tämän jälkeen tehtiin remmissä ja läheltä, jotta saatiin tehtyä omasta kiva. Nyt toimi mycket bättre. Nenä kävi koko ajan ja oma löytys hienosti nurmen alta.
Liekö sitten johtunut epävarmuus siitä, että tehtiin uudessa paikassa, uuden "liikkurin" kanssa vai siitä että kasa oli enemmän levällään. Toisaalta nyt kun tiedän mistä ongelma johtuu, niin on paljon helpompi treenata.

Torstaina olin pitkästä aikaa kouluttamassa. Tällä kertaa olin tuuraamassa Merjaa CB:n treeneissä. Toivottavasti ryhmäläiset sai edes jotain irti.

Onneksi viikonloppu ja ens viikko on hieman rauhallisempi. Katotaan mitä saadaan aikaseksi. Ainakin Taliin olin tarkotus mennä treenaamaan ja Kirsin kanssa Keravalle.